ajattelin vihdoin tehdä jotain, mitä olen suurin piirtein koko viikon suunnitellu tekeväni. Ja koska paineet vain kasvoivat päivä päivältä enemmän ja enemmän, en voinut oikeastaan muuta kuin epäonnistua. Vai kuinka?
tästä kaikki alkoi:
jauhoista ja sokerista (mitäs pidätte purnukoista!..)
tähän asti helppoa lallalei
joukkoon kaardemummaa..
TADAA. Tais leivinjauhetta vähän lipsahtaa.. koska ne tursus uunissa kun mitkäkin ilmapallot. Ja sit ku ne otti pois niin ne lässähti tollasiksi. Nautin muutaman yksilön flora vanillan kanssa, oli oikein maukasta! Ja koska tiedän, että haluutte tehdä yhtä mahtavia PANNAREITA (niitä näiden pitäisi olla..) niin otin tosi epäselvät kuvat ohjeesta :)
Tein tämän ohjeen kaksinkertaisena ja siitä tuli yhteensä neljä pikkupellillistä pikkuisia ensin paisuneita ja sitten lässähtäneitä mustikkapannareita.. neljä pellillistä, joista viimeinen paloi aivan_totaalisesti. Miksikö? Koska menin ulos katsomaan kun meidän naapurin misuliini yritti napata somaa linnunpoikasta..
kun palasin, sisällä tuoksui valloittavalta!
Miettikää ny kahteen kertaan ennen ku jätätte uuniin tollasia aarteita ja lähdette vetelee jonneki muualle..
Ja olkaa hyvät ihmiset myös tarkkana sen leivinjauheen kanssa. Pikkunen liraus liikaa niin.... PAM.
Kivoja leipomishetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti