olet takertunut aikaan syvenevään
vastaus tipahtaa
syliisi hiljaa
kävelet pois
valo on liikaa
kävelet pois
valo on liikaa
Metsä on vaihtunut hotellin käytäviksi
numeroidut ovet mahdollisuuksiksi
vastaus avautuu kun nuo ovet hiljaa
kävelet pois
valo on liikaa
kävelet pois
valo on liikaa
Olet viihtynyt kunnes et enää viihtynyt
liikuit kunnes vauhti ei enää riittänyt
on vastausvuoro kohdallesi pysähtynyt
Jossain
oottaa
päivä
viimeinen
ja hiljaa
hakkaa
rintaa
rytmi
ta-sa-i-nen
tasainen.
Rakkauden epätoivoinen valtakunta
kosmista kohinaa
sekavaa unta
on joku salaa silmiltä
siteen riistänyt
epäusko kasvoiltasi on lähtenyt
Ja sä
kävelet pois
valo on liikaa
kävelet pois
valo on liikaa.
Kävelet pois
valo on liikaa
kävelet pois
valo on LIIKAA.
Pariisin kevät avaa näillä sanoilla neljännen albuminsa. Hakuin koko lättyä flopiksi, mutta otan sanani takaisin muutaman pyörityksen jälkeen. Sitä en vain tajua, miksi joka ikinen kappale on parempi kuin se *piip* single, joka on hyvinkin hanurista. Kukin tyylillään.
Ja hei moi! Oon täällä. Oikeesti. Tulevaisuudessa ehkä vähän useemmin..
Ja psst, toi oli tosi kivaa, kuunnella biisiä ja kirjottaa samalla sanat ylös. Hihi.
