HHA

tästähän vasta riemu repeää!
jotenkin kummasti tänään ei oo ollu energiaa (oloa) tehdä oikein mitään, joten päätin vihdoin viimein katsoa tuon kohutun Kohta 18. odotukset ei ollu kovinkaan korkeat, mutta tää alitti nekin, todella. jos siitä jotain hyvää haluan tähän väliin ilmaista, oli pätkät joissa helsinki näkyi jotenkin erityisen kauniina..
ääneni ei nyt sitten kaiken kukkuraksi osunutkaan tuohon hymyilleeseen kohteliaaseen nuoreen mieheen vain erääseen toiseen, joka aikoo mahdollisesti parantaa pyöräilijöiden elämää lisäämällä pyöräteitä.
hei, pyörä on mulle edelleen tärkee, tää meni nyt oikeeseen osotteeseen.

Moikkeli

naamani ennen lumisadetta. tästä on vain pari viikkoa! pari viikkoa! nyt on lokakuu! LOKAKUU!
tästähän onkin jo tuolla jossain päin sosiaalista mediaa jonkinlaista kohua joten en siitä sen enempää rupee riehuu. mä pidän syksystä, ja niistä lehditä. pidän lumestakin tosin. mut onko kukaan tullu aatelleeks et ne on hiton vaarallisia yhdessä?
musta tuntuu että eräs kirjakerho on hidastanut vauhtiaan, muttei suinkaan kuihtunut! sano minun sanoneen. tänään bussissa JUST LUIN. oon alkanu tykkää siitä. ja kirjottamisesta. ja se on uutta.
mitä minulle kuuluu? oi, kovin olen kiinnostava ihminen kuulkaas, tätä kannattaa lukea.
inssi, insinööriajo, ei ensimmäisellä kerralla sujunut. se tyssäsi taskuparkkiin jota paniikissa yritin hutaista ohimennen. toisen kerran, sataa tämä kuuluisa ensilumi maahan, joka teki erityisen haastavaksi nähdä kaikenmoiset valkoiset ohjemerkit asfaltissa. voi morje. ei kopsahtanut kortti tämän lompakkoon..
kolmatta kertaa odotellessa... ( ja hei, en mä niin kökkö ajamaan oo ollenkaan)
muuten olen oikein iloinen!
lähden varmaan tsekkaa turun silakkamarkkinat.
ja psst! mulla ei oo ollu oikeesti hajuakaan ketä tässä pahassa maailmassa (turussa) vois käydä äänestämässä, mutta tänään mun kauhean päivän muutti yht äkkiä iloiseksi eräs nuori mies (jonka puolue täsmäs mun kannatukseen) hymyilemällä ja antamalla hänestä kertovan vaalilehden. tää ilostutti mua? aattelin et oli nyt sen verran harvinaislaatuinen tapaus, et hän ansaitsee mun äänen. kyllä.
ja näin paransimme maailmaa tänään.
kuullaan!